Kolesteroli: Korkea kolesteroli ja kolesterolin alentaminen

Kolesteroli on yksi terveyden osa-alueista, joka herättää paljon keskustelua ja kysymyksiä. Mutta mitä kolesteroli oikeastaan on, miksi sitä tarvitaan ja milloin siitä voi tulla ongelma? Tässä artikkelissa pureudutaan kattavasti kolesterolin maailmaan ja sen vaikutuksiin terveyteen.

Mitä kolesteroli on?

Kolesteroli on vahamainen, rasvamainen aine, jota löytyy kaikista kehon soluista. Se on välttämätöntä monille elimistön toiminnoille, kuten solukalvojen rakenteelle, hormonien tuotannolle ja D-vitamiinin synteesille. Kolesterolia saadaan kahdesta lähteestä: maksasta, joka valmistaa suurimman osan elimistön kolesterolista, ja ruoasta, erityisesti eläinperäisistä tuotteista.

Kolesterolia ei voi liuottaa vereen, joten se kuljetetaan elimistössä lipoproteiinien avulla. Lipoproteiineja on kahdenlaisia:

1. LDL-kolesteroli (low-density lipoprotein): Tunnetaan "pahana kolesterolina", koska sen korkea pitoisuus voi aiheuttaa plakkien kertymistä verisuonten seinämiin.

2. HDL-kolesteroli (high-density lipoprotein): Tunnetaan "hyvänä kolesterolina", sillä se kuljettaa ylimääräistä kolesterolia takaisin maksaan poistettavaksi elimistöstä.

Miksi kolesteroli on tärkeä?

Kolesterolilla on keskeinen rooli elimistössä. Se osallistuu seuraaviin toimintoihin:

• Solukalvojen rakenne: Kolesteroli auttaa ylläpitämään solujen rakenteen joustavuutta ja kestävyyttä.

• Hormonien tuotanto: Kolesteroli on välttämätön sukupuolihormonien, kuten estrogeenin ja testosteronin, sekä stressihormoni kortisolin synteesissä.

• D-vitamiinin valmistus: Kolesteroli toimii raaka-aineena D-vitamiinin tuotannossa, mikä on tärkeää esimerkiksi luuston terveydelle.

• Rasvojen imeytyminen: Kolesteroli on keskeinen sappihappojen rakennusaine, ja nämä hapot auttavat elimistöä sulattamaan ja imeyttämään ravinnosta saatuja rasvoja.

Korkea kolesteroli – riskit ja haitat

Vaikka kolesteroli on elimistölle tärkeää, sen liiallinen määrä, erityisesti LDL-kolesterolin osalta, voi olla haitallista. Korkea LDL-kolesteroli voi johtaa plakkien muodostumiseen valtimoiden seinämiin, mikä aiheuttaa valtimonkovettumatautia eli ateroskleroosia. Tämä puolestaan voi lisätä seuraavien sairauksien riskiä:

• Sydän- ja verisuonitaudit: Korkea kolesteroli on yksi merkittävimmistä sydän- ja aivoinfarktin riskitekijöistä.

• Perifeerinen valtimotauti: Plakkien kertyminen voi heikentää verenkiertoa raajoissa, aiheuttaen kipua ja liikuntarajoitteita.

• Aivoverenkiertohäiriöt: Korkea kolesteroli lisää riskiä aivoveritulppiin ja muihin aivoverenkierron häiriöihin.

Mitkä ovat kolesterolin viitearvot?

Kolesterolin pitoisuus mitataan yleensä verikokeilla. Suomessa suositellaan seuraavia arvoja:

• Kokonaiskolesteroli: Alle 5 mmol/l

• LDL-kolesteroli: Alle 3 mmol/l (korkean riskin henkilöillä alle 1,8 mmol/l)

• HDL-kolesteroli: Yli 1 mmol/l miehillä ja yli 1,2 mmol/l naisilla

• Triglyseridit: Alle 1,7 mmol/l

Syyt kohonneeseen kolesteroliin

Korkea kolesteroli voi johtua useista tekijöistä. Näihin kuuluvat:

1. Perintötekijät: Perinnöllinen hyperkolesterolemia on tila, jossa geenimuutokset johtavat poikkeuksellisen korkeaan kolesteroliin.

2. Epäterveellinen ruokavalio: Runsaasti tyydyttyneitä rasvoja, transrasvoja ja lisättyä sokeria sisältävä ruokavalio voi nostaa LDL-kolesterolia.

3. Ylipaino ja lihavuus: Liiallinen rasvakudos voi vaikuttaa haitallisesti kolesterolitasapainoon.

4. Liikunnan puute: Aktiivisuus voi parantaa HDL-kolesterolin tasoja ja vähentää LDL-kolesterolia.

5. Tupakointi: Tupakointi alentaa HDL-kolesterolia ja vahingoittaa valtimoiden seinämiä.

6. Sairaudet: Esimerkiksi diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta ja munuaissairaudet voivat nostaa kolesterolia.

Kolesterolia alentava ruokavalio

Ruokavalio on yksi tehokkaimmista tavoista hallita kolesterolitasoja. Tietyt ruoka-aineet voivat auttaa alentamaan LDL-kolesterolia ja nostamaan HDL-kolesterolia.

Suositeltavat ruoka-aineet:

1. Kuitupitoiset ruoat: Kaurapuuro, täysjyvätuotteet ja palkokasvit sisältävät liukoista kuitua, joka sitoo kolesterolia ja poistaa sitä elimistöstä.

2. Rasvainen kala: Omega-3-rasvahapot, joita löytyy lohesta, makrillista ja sardiineista, auttavat alentamaan triglyseridipitoisuuksia.

3. Pähkinät ja siemenet: Mantelit, saksanpähkinät ja auringonkukansiemenet sisältävät terveellisiä rasvoja ja kuitua.

4. Kasviöljyt: Oliiviöljy ja rypsiöljy ovat hyviä tyydyttymättömien rasvojen lähteitä.

5. Kasvisterolit: Margariinit ja mehut, joihin on lisätty kasvisteroleja, voivat vähentää kolesterolin imeytymistä.

Vältettävät ruoka-aineet:

• Tyydyttyneet rasvat (esim. voi, rasvaiset maitotuotteet, punainen liha)

• Transrasvat (esim. osittain kovetetut kasvirasvat, uppopaistetut ruoat)

• Runsas sokeri ja valkoiset viljat

Liikunnan vaikutus kolesteroliin

Säännöllinen liikunta on tärkeä keino parantaa kolesterolitasapainoa. Aerobinen liikunta, kuten kävely, juoksu tai pyöräily, voi nostaa HDL-kolesterolia ja alentaa LDL-kolesterolia. Lisäksi lihaskuntoharjoittelu voi edistää rasva-aineenvaihduntaa. Suositus on vähintään 150 minuuttia kohtuukuormitteista liikuntaa viikossa.

Lääkehoito kolesteroliin

Jos elämäntapamuutokset eivät riitä kolesterolin hallintaan, lääkäri saattaa määrätä lääkkeitä. Yleisimmin käytetyt kolesterolilääkkeet ovat:

1. Statiinit: Vähentävät maksan kolesterolituotantoa ja alentavat tehokkaasti LDL-kolesterolia.

2. Esetimibi: Estää kolesterolin imeytymistä suolistosta.

3. PCSK9-estäjät: Uudempi lääkeryhmä, joka alentaa LDL-kolesterolia tehokkaasti.

4. Fibraatit ja nikotiinihappo: Käytetään erityisesti, jos triglyseridit ovat koholla.

Lääkityksen tarve arvioidaan yksilöllisesti potilaan riskitekijöiden perusteella.

Ennaltaehkäisy – avain kolesteroliongelmien hallintaan

Kolesteroliongelmien ennaltaehkäisy perustuu terveellisiin elämäntapoihin. Seuraavat toimenpiteet voivat vähentää korkean kolesterolin riskiä:

• Syö monipuolisesti ja lisää kuitujen määrää ruokavaliossa.

• Harrasta säännöllisesti liikuntaa.

• Vältä tupakointia ja alkoholin liikakäyttöä.

• Pidä paino normaalilla tasolla.

• Käy säännöllisesti terveystarkastuksissa, erityisesti jos suvussa esiintyy sydän- ja verisuonitauteja.

Yhteenveto

Kolesteroli on välttämätön osa elimistön toimintaa, mutta sen tasapaino on ratkaisevan tärkeä terveydelle. Korkea LDL-kolesteroli ja matala HDL-kolesteroli voivat johtaa vakaviin terveysongelmiin, mutta onneksi elämäntapamuutokset, kuten terveellinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta, voivat merkittävästi parantaa tilannetta. Joskus tarvitaan myös lääkehoitoa.

Säännölliset kolesterolimittaukset ja tietoisuus omasta terveydentilasta ovat ensiarvoisen tärkeitä. Ottamalla pienetkin askeleet terveellisempään elämään voit vaikuttaa positiivisesti kolesterolitasoihisi ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiisi.

Pidä huolta sydämestäsi – se kiittää sinua joka päivä!